Yksinäisyys saa ihmisen uppoamaan yhä syvemmälle ja syvemmälle. Niin syvälle, ettei enää pääse pois, vaikka kuinka yrittäisi. Tarvitsisi käden, joka auttaisi, mutta sitäkään ei ole. Näkeekö kukaan kasvoja aaltojen keskeltä? Tekeekö kukaan asialle mitään?
Aikaa on kulunut siitä, kun tuo sana oli itselleni ajankohtainen.
Muistoja siitä, kuinka kaikki väitti sun olevan yksinäinen, jos et
leikkinyt muiden kanssa. Mutta kukaan ei uskonut, että halusin olla
yksin. Musta se ei ole yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä on se, kun kokee
olevansa yksinäinen. Jos ei tiedosta tunnetta, onko sitä edes olemassa?
Muut sanoo yhtä ja pää toista. Helposti luo itselleen harhakuvan
yksinäisyydestä. Mutta mä en ole yksinäinen, vaikka kävelen pitkin toria itsekseni. Mun ympärillä on kaikki, mitä tarvitsen. Maailma.
Millaisia ajatuksia sussa herättää sana "yksinäisyys"?
// Toivekuvapostauksen eka osa. Näin tän aattelin toteuttaa.
Puhtaasti sattumalta eksyin kirjoitustesi äärelle - ja tänne mä jään! Mukavia postaushetkiä kevääseen toivottaa,
VastaaPoistatuore lukijasi
Emmi S
emmiinks.blogspot.fi
Voi kiitos kovasti emmi:) kiva kun tykkäät!
Poistamitenhän tätä postausta kuvailisi.. oudon ihana! pistää ajattelemaan :) voisiks tehä joskus postauksen sun harrastuksista?
VastaaPoistaKiitos, ihana kommentti!
PoistaJuu pistetään mieleen:)
Osaatko käyttää mikroskooppia?
VastaaPoistaKyllä siinä varmaan vähän opettelua olisi
PoistaKuinka upea valokuva!
VastaaPoistaKiitos:)
Poista