tulevaisuuden toivo

Kun koko aamun on lähettänyt työpaikkahakemuksia, lukenut yhden oppikirjan taas loppuun sekä käynyt asuntoesittelyssä (koska isä saattaa muuttaa), niin pikkuhiljaa alkaa ymmärtää rakentavansa tulevaisuutta. Niinhän se usein menee, että lukion jälkeen muutetaan omilleen, lähdetään opiskelemaan ja uria luomaan.

Vielä hetki sitten tiesin itsekkin, että tulevan abivuoden jälkeen aion hakea suoraan lääkikseen tai mennä vuodeksi yliopistoon. Ainakin muuttaisin omilleni. Kämppää varten keräisin rahaa koko seuraavan vuoden ja kesän. Nuo selkeät suunnitelmat muuttuivat harmaaksi pilveksi.



Välivuosi oli ennen mulle kirosana. Ajattelin, että siihen ryhtyvät eivät tienneet tulevasta tai halusivat laiskotella. Vuosi menisi kokonaan hukkaan, kun ei heti jatkaisi opiskeluja. 
Nyt kuulun itse niihin, jotka tuota kirosanaa harkitsevat. Saisi vuoden toteuttaa sellaisia unelmia, joita en lääkiksen ohella ehdi tekemään. Voisi toteuttaa haaveita ja lähteä reilaamaan. Vuoden saisi vielä asua kotosalla, tehdä kokoaikaista työtä ja kerätä rahaa. Ehtisi opiskella kaikessa rauhassa ilman koulun paineita ja pärjätä paremmin seuraavissa lääkiksen pääsykokeissa. Motivaatiokin varmasti kasvaisi, kun ei vuoteen olisi sidoksissa mihinkään oppivelvollisuuksiin.

Toisekseen, en ole vielä löytänyt omaa paikkaani. Välivuoden aikana ehtisi hetken hengähtää ja miettiä mitä oikeasti haluaa. Vaikka mun peilinkirkkaana tavoitteena on lääkikseen meno, haluan kokeilla uusia asioita, kuten mennä Rukalle hiihdonohjaajaksi. Lääkiksen ohella olisi raskasta pomppia Oulu-Kuusamo väliä (jos edes Ouluun jään opiskelemaan). Sitä paitsi, harva pääsee lääkikseen ekalla kerralla. Tuskin tulevaisuus siihen kaatuu, jos lykkää uraopiskelujaan vuodella. Ainakin siltä vuodelta saisi sellaisia muistoja, jotka jäisivät saamatta, mikäli opiskeluputki jatkuisi.

Millaisia ajatuksia teillä on opiskelujen suhteen? Selkeät sävelet vai harmaat rutinat?

10 kommenttia:

  1. Selkeät sävelet, ainakin nyt tuntuu siltä.

    Pääsin ylioppilaaksi keväällä, hain omaan tasooni nähden liian vaikeisiin paikkoihin (vaikka ei TAMKin pääsykokeisiin pääsy jäänyt kuin yhdestä pisteestä kiinni). Nyt kun en enää seurustele, minulla on vapaus lähteä ihan minnepäin Suomea tahansa - näin ei ollut keväällä, sillä ensisijaisesti halusin rakkaani lähelle.

    Pidän välivuoden ainakin jouluun asti. Jos ei syksyn yhteishaussa ole mitään omiin haaveisiin liittyvää, pidän koko vuoden välivuotta. Asun kotona, yritän kerätä rahaa, näen ystäviä jotka ovat juuri muuttaneet takaisin tänne oltuaan itse opiskelemassa peruskoulun jälkeen muualla. Kyllä tämä tästä, vaikkei opiskelua suoraan pääsekään lukiosta jatkamaan. Toisaalta on ihan mukavaa kolmen rankan vuoden jälkeen keskittyä itseensä ja siihen mitä tahtoo ♥ - opiskella ehtii vaikka koko elämän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapauden tunne on varmasti mahtava just rankan lukion jälkeen:)
      Opiskella ehtii tosiaan koko ikänsä, mutta kun siitä tulee vapaaehtoista, voi keskittyä siihen mihin haluaa.

      Poista
  2. tosi kiva blogi sulla ja oot tosi kaunis :)!

    www.jassenblogi.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Mun on vielä vaikea ajatella tuota kun itse vasta aloitan lukion, saa nähdä parin vuoden päästä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnekas:) Kannattaa nauttia täysillä vielä siitä, kun ei tarvitse näitä asioita miettiä

      Poista
  4. Kyllä ne ajatukset siitä kasaantuu, sitten kun on sen aika :) Mulla on kauppiken jälkeen toinen välivuosi takana ja syksyllä alotan opiskelun. Ammatinvalintapsykalta hain vinkkejä ja lopulta syksyllä hain liikunnanohjaajaksi ja oikeustradenomiksi enkä siltikään tiedä kiinnostaako kumpikaan :D Mutta aina voi kokeilla... Tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) toivottavasti selkeytyy

      Poista
  5. Oioi sulla on aivan ihana blogi, laadukasta tekstiä ja kivoja kuvia!:):) Mulla on myös vähän suunnitelmat auki, en oikein tiedä, mitä alaa tahtoisin opiskella... Ehkä kerään vuoden rahaa kotosalla lukion jälkeen:) saa nähdä!

    Liityin sulle ehdottomasti lukijaksi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tässä elämässä ei oo mihinkään kiire:)

      Poista