siivoan päätäni niin, ettei muulle jää aikaa



Mistä tietää olevansa onnellinen?
Siitä, kun ehtii sanoa tänään on kaunis sää. Siitä, kun oikeasti ehtii nauttia siitä, miltä luonto näyttää. Siitä, kun ehtii ajatella miten kaunista kaikki on.

Mistä tietää ettei ole onnellinen?
Kun on kiire kaikkialle. Jos jatkuvasti pyörii sana pitää tehdä. Siitä, kun sade kastelee. Siitä, kun pienikin vastoinkäyminen tai muutos aikatauluissa pilaa kaiken.

Vuosi sitten olo oli ihan erilainen. Nuo kyseiset kuvat räpsin vuosi sitten, koska halusin herätä aikaisin kuvaamaan. Kuvasin ihan vain siksi, koska aamuisin ehdin aina huokaista ja ajatella, miten kauniilta vihreä luonto näyttää. Törmäsin näihin kuviin uudelleen ja fiilis on ihan toinen kuin silloin. Day Counter sanoi, että vielä 18 päivää ja tää ahdistunut olo loppuu. Silloin tämä tyttö poistuu kirjoitussalista ja päättää syksyn kirjoitukset. Vielä 18 päivää ja sitten lopetan kirjoituksista stressaamisen ja siitä johtuvan blogihiljaisuuden. En nimittäin tahdo joka välissä tulla tänne blogin puolelle vuodattamaan kirjoituksista, jotka määräävät aika pitkälle kaikki päivän menot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti